navi



14. helmikuuta 2014

Juhlahumua

Pitbull ft. Ke$ha - Timber


Eilinen. Ehkä paras päivä ikinä. Hassuja asuja, heittäytymistä, hymyjä ja nauruja. Päätöntä kiljumista ja tuntemattomille vilkuttelua. Palelevia varpaita ja poispyyhkiytyvää kasvomaalia. Eikä unohdeta kovia karkkeja. (Enkä minä ollut tällä kertaa se, jota ne osuivat päähän, hah.)

Aamulla päivä alkoi totuttuun tapaan koululla abigaalan merkeissä; oli musiikkia, kilpailuja, palkintoja ja kaikkea mielenkiintoista. Gaala huipentui abivideoon, jonka te voitte halutessanne katsella täältä, sekä opevideoon, joka puolestaan löytyy täältä. Iltapäivällä sitten kiljuttiin, naurettiin, vilkuteltiin ja viskottiin karkkeja rekan kyydissä sekä onnistuttiin ainakin hetkeksi unohtamaan palelevat varpaat. Ihme ja kumma sää oli tällä kertaa meidän puolellamme, sillä aikaisempiin vuosiin verrattuna ei ollut kamalan kylmä, eikä räntääkään tihkuttanut kuin kymmenisen minuutin verran silloin, kun odotettiin Raatin kentällä rekkakierroksen alkua (ja kierroshan alkoi sitten tyylikkäästi myöhässä, kun yhdessä jonon etupäässä olleessa rekassa ilmeni tekninen vika).

Illalla oli mahdollisuus vielä tavata opettajakuntaa kahvilassa, jonka jälkeen meno sitten jatkui jatkoilla hyvällä mahtavalla porukalla; tanssittiin aamun pikkutunneille saakka ja pidettiin hauskaa sydämemme kyllyydestä – kerranhan sitä saa penkkareitaan viettää! Muutama tunti tuli käytyä välillä uinailemassa, mutta väsynein silmin suuntasin wanhoja kuvailemaan ja pukuloistoa ihastelemaan.

Eilinen oli täynnä toimintaa, eikä jättänyt aikaa aloilleen asettumiseen ja pohdiskeluun, mutta tänään oli pakko istua hetkeksi alas ja miettiä, mitkä ovat tunnelmat nyt. Tätä tunnetta on vaikea kuvailla kenellekään sellaiselle, joka ei ole penkkareitaan vielä viettänyt, sillä vain ne kokenut voi ymmärtää, miten tyhjä olo nyt on. Haikea, epäuskoinen. Tuntuu ihan uskomattomalta, että se kaikki on nyt takanapäin, sillä vastahan me aloitettiin lukiossa, eksyttiin uudessa koulussa, tutustuttiin toisiimme ja ystävystyttiin maailman ihanimpien ihmisten kanssa. Miten nämä vuodet ovat voineet vilahtaa näin nopeasti?


Hihih! <3

Te kaikki tavalla tai toisella penkkareihin tai wanhoihin osallistuneet: miten viikkonne ja h-hetkenne sujui? Jos joltakulta löytyy vaikka postausta aiheesta, niin jätäthän linkkiä tämän postauksen kommentteihin, olisi kivaa päästä vilkuilemaan! Ja hyvää ystävänpäivää kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mikäli kommentoit yli vuorokauden vanhaan tekstiin, älä pelästy, kun kommenttisi ei tulekaan heti näkyviin saatuasi "kommentti lähetetty" -viestin: se ei ole kadonnut tyhjyyteen, vaan odottaa hyväksymistäni.